Perheleiri lähestyy

PERINTEINEN PERHELEIRI RAASISSA PIDETÄÄN NELJÄTTÄKYMMENETTÄ KERTAA 22-24.8. 2014.

Ohjelmassa, saunomista, uintia, erilaisia kilpailuja, Raasi special, iltanuotio, tanssia ym. Leiri-isäntänä toimii Jorma Lintunen.

Liikenneympyrässä ajaminen

Risteysliikenne voidaan tehdä turvallisemmaksi liikenneympyröillä. Kiertoliittymissä risteäviltä teiltä saapuva liikenne järjestetään niin, että se kiertää pakollisena samansuuntaisesti risteyksen keskellä olevaa saareketta. Näin ohjattuna ajoneuvojen nopeudet pienenevät ja mahdolliset yhteenajot lievenevät.

Väistämisvelvollisuudet

Liikenneympyrä on yleensä varustettu lähestyvistä suunnista väistämisvelvollisuudesta kertovin liikennemerkein (kärkikolmio tai STOP-merkki), jolloin ympyrään saapuvien on väistettävä ympyrässä jo olevaa liikennettä, kuten moottoriajoneuvoja, pyöräilijöitä ja jalankulkijoita. Ympyrästä poistuvien ajoneuvojen taas on väistettävä suojatiellä tai pyörätien jatkeella, koska risteyksessä kääntyvän ajoneuvon kuljettajan on väistettävä risteävää tietä ylittävää kevyttä liikennettä, eli polkupyöräilijää, mopoilijaa ja jalankulkijaa (tieliikennelaki 14§).

Suuntamerkin näyttäminen

Liikenneympyrään saapuvien ajoneuvojen ei tarvitse näyttää suuntamerkkiä. Ympyrästä poistuvien ajoneuvojen sen sijaan on aina näytettävä suuntamerkki oikealle. Isommissa liikenneympyröissä voi olla useampia ajokaistoja, jolloin kaistaa vaihdettaessa on näytettävä suuntamerkki.

Suuntamerkki on tarpeellinen ympyrään saapuville moottoriajoneuvojen kuljettajille, pyöräilijöille ja jalankulkijoille, jos ympyrä on varustettu kevyen liikenteen väylillä ja suojateillä niin kuin se useimmiten on.

Liikenneympyrän liikenteessä on kaksi todellista vaaranpaikkaa:

  • Ympyrästä poistuva väistämisvelvollinen ajoneuvon kuljettaja unohtaa väistää suojatiellä ja/tai pyörätien jatkeella olevaa kevyttä liikennettä.
  • Väistämisvelvollinen ympyrään saapuva ajoneuvon kuljettaja saattaa unohtaa väistää ennen ympyrää olevaa kevyttä liikennettä näiden ylittäessä ajorataa suojatiellä ja/tai pyörätien jatkeella.

Lähde

Liikenneturva

Kilta 50 vuotta

 

Hyvän ”herraonnen” kilta

juhli joukolla näyttävästi!

 AJK Turun killan 50-vuotisjuhlapäivä oli täynnä tapahtumia. Melkein aamutuimaan laskettiin juhlavasti seppel Turun Sankariristille; lippuvartiossa oli mukana Suomen lipun lisäksi 8 kiltalipua! Tilaisuus oli pienimuotoinen , mutta hyvin juhla ja arvokas. Oman osansa antiin toi Laivaston soittokunta ja sen trumpetisti Mikael Topi, joka esitti Klemetin ”Oi Kallis Suomenmaa” –sävellyksen ja osa Sibeliuksen Finlandiasta.

Puolen päivä aikaan julkistettiin killan 50-vuotishistoriikki ”Autokiltojen aatelia”, jonka kirjoittanut toimittaja Esko Kujanpää kertoi tästä uraauurtavasta projektistaan.

Kujanpää totesi m.m., että killalla on ollut pelastuksekseen hyvä herraonni vaikeissakin käänteissä kuten silloin, kun 2. Erillinen autokomppania lakkasi olemasta. Silloinen puheenjohtaja Hannu Mäkilä ideoi varusmiesten liikenneturvallisuustyön, jonka mittaamattoman arvokkaasta valistuksesta on päässyt osalliseksi runsaassa kymmenessä vuodessa yli kolmekymmentätuhatta nuorta. Kaikki killan jäsenet saavat historiikkiteroksen aivan lähiaikoina postitse kotiinsa.

Juhlapäivä huipentui iltajuhlaan, jossa oli tarjolla niin hengen- kuin ruumiinravintoakin eli ohjelmanumeroita, joiden esittäjät osasivat ottaa yleisönsä, joka täytti Turun VPK:n talon upean jujhlasalin.  Herkullinen illallispöytä sai kiitosta, jota jaettiin konkreettisestikin loppuillasta ennen tanssiaisten alkua; kilta palkitsi runsaasti ansioitunutta omaa väkeä sekä hyviä yhteistyökumppaneitaan.

Juhlapäivästä kerrotaan lisää ennen Itsenäisyyspäivää ilmestyvässä Vetoakselissa ja ehkä vielä ensi vuoden ensimmäisessä numerossakin.

Vetoakselin päätoimittaja

KARI NUMMILA

Juhlapäivä alkoi killan seppeleenlaskulla Turun sankariristillä. Mukana lippulinnassa oli Suomen lipun ja AJK Turun lipun ohella seitsemän muun autokillan lippu. Puheenjohtajisto (oik.) on valmiina seppeleenlaskuun.

Puolelta päivin Turun VPK:n talolla julkistettiin killan 50-vuotishistoriikki, jonka on kirjoittanut toimittaja Esko Kujanpää.

Alkuillasta VPK:n talo täyttyi juhlavieraista, jotka otti vastaan killan puheenjohtajisto. Jääkäripataljoona 27:n perinneyhdistyksen Varsinais-Suomen osaston puheenjohtaja Kyösti Vuontela on vuorossa, kättelijänä Voitto Suvila

Autojoukkokiltojen Liiton tervehdyksen toi Kai Lampi (vasem) vastaanottamassa killan puheenjohtaja Keijo Häkkinen

Prikaatikenraali evp. ja killan jäsen Hannu Luotola piti rohkean ja mielenkiintoisen juhlapuheen.

Riitta Vasenkarin (keskellä) runoesitys ihastutti gaalaillan yleisöä. Hänen vierellään ovat tyttöiän partiokaverit 2. Eriolliseen autokomppaniaan kovasti liittyvä majuri Allan Sirkkilän tyttäret Raija Nyman (vas) ja Ainikki Heikkilä.

Tuija Sauraa on aina ilo kuulla. Hänellä oli omaperäisessä laulusarjassaan säestäjänä hanuristi Marko Valtonen.

Varapuheenjohtaja Voitto Suvila (vas) oli yhtenä jakamassa killan perustajajäsenille muistokilpiä

Yleisö tekee juhlan - niin kävi lauantainakin, sillä yleisö oli silmminnähden näkemäänsä, kuulemaansa ja ei vähiten nauttimaansa upeaan illallispöytään.

 

KUVAT Kari Nummila

 

Merkittävää kokonaisturvallisuudesta

 

Piiripäällikkö Mauri Ikosen kirjoitus

Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK)

Lounais-Suomen maanpuolustuspiiri

 Olen vuosia osallistunut keskusteluun suuresta muutoksesta häiriötilanteiden ja uhkakuvien käsittelyssä. Näkemykseni pohjautuvat yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan ja omiin ajatuksiini, että viranomaisten kannattaa tukea ja ohjata vain kokonaisturvallisuutta tukevaa koulutusta. Ajattelutavan muutos pitää ottaa käsittelyyn tässä ja nyt. Mistä aloitetaan varautuminen, vaikeimmasta vai todennäköisimmästä häiriöstä? Edelleen on suuri joukko viranomaisia, kuntia, talouselämän edustajia – puhumattakaan kolmannesta sektorista – jotka edelleen käsittelevät asiaa kylmän sodan aikaisen tai jo vuosisatoja aiemman todeksi koetun uhkan pohjalta. Nyt pitää hyväksyä se tosiasia, etten pysty tietämään, onko tietokoneeni ”takkuamisen” syynä sotilaiden aiheuttama virus, siviilihakkerin lähettämä virus vai ihan vain oma ”näppäryyteni”. Emme tarvitse yhtään sotilasta tai ohjusta yli rajan, kun meillä on tosi isoja ongelmia yhteiskunnassa. Viime vuosien myrskyt ovat oiva esimerkki siitä, puhumattakaan hiljaa kasvavasta syrjäytyneiden joukosta. Yhteiskunnassa on käsiteltävä uhkia poikkihallinnollisesti paikallisellakin tasolla. Emme voi enää säästää sivistyspuolella niin, että emme jätä ketään luokalle ja saavuta näin yhtä luokalle jäävää oppilasta kohden 6 500 euron säästöä. Kun hän sitten 9. luokan jälkeen ”vapautuu” koulusta keskiarvolla 5,5, on ongelma valmis. Kukaan ei työllistä oppimatonta ”vetelystä”. Ura syrjäytyneeksi jatkuu kiihtyvällä vauhdilla ja 1,2 miljoonan lasku yhteiskunnalle on muodostumassa muutamassa vuodessa. Esimerkkejä voidaan löytää nyky-yhteiskunnasta lukuisia.

Varsinais-Suomen aluetoimiston oivallus muutaman vuoden takaa näyttää saavan kannatusta viimeinkin koko maassa. Kun on koulutusvajetta joukkojen suorituskyvyssä, mutta ei ole tarvittavia kouluttajaresursseja, ratkaistaan ongelma kehittämällä kouluttajapankki. Löysin kouluttajapankkia käsittelevän Jorma Mäkisen tekemän haastatteluni Parivartioon alkuvuodelta 2004, jossa ”ennustin”, että puolustusvoimat ja muut viranomaiset tulevat hyödyntämään vapaaehtoisen maanpuolustuksen kouluttajapankkia tulevaisuudessa. En tosin käsittänyt, että edes osatavoitteen saavuttamiseen voi mennä kymmenen vuotta. Sitkeys palkitaan, vai miten se olikaan mm. entisen vaatimuksen kanssa: ”Mielestäni Karthago olisi hävitettävä”. Nyt näyttää siltä, että ollaan hyväksymässä ajatus, että asevelvollisen osaamisen hyödyntäminen on otettava täysimääräisesti käyttöön reservin koulutuksessa. Varsinais-Suomen aluetoimiston malli, jossa maakunnallisten tarpeiden pohjalta muodostetaan kouluttajapankki, sotilaskoulutusosasto, saa kannatusta. Siinä määritetään tarkasti kouluttajan osaamisen taso ja miten se saavutetaan.  Tulevaisuudessa voitaneen puhua jopa asevelvollisen uraputkesta, jossa kouluttajatehtävä on yksi osa uraputkea. Tehtävä rinnastettaisiin kaikkiin muihin asevelvollisen sotilaallisiin tehtäviin ja miksei myös varautumistehtäviä lueta mukaan. Kannustejärjestelmän kehittäminen on tärkeä osa uutta järjestelmää.

Viimeistään nyt reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöissä pitää lopettaa puhuminen MPK:n tehtävien rohmuamisesta. MPK on maanpuolustusjärjestöjen koulutusjärjestö, jonka tehtäviin ne kannustavat ja rekrytoivat jäseniään. Esittämällä kyvykkäimmät jäsenensä tehtäviin, ne tukevat aluetoimistoja ja MPK:stä parhaiten. Sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus saa merkittävän roolin. Se tukee suoraan puolustusvoimien ja koko yhteiskunnan koulutustarvetta. Näissä tapahtumissa löytyvät halukkaat ja kyvykkäimmät osaajat viranomaisten työtä tukemaan. Koulutustapahtumiin luetaan myös fyysisen kunnon sekä ase- ja ampumakoulutuksen koulutus- ja testitapahtumat. Tulevaisuudessa NN reserviläisyhdistys järjestää esimerkiksi kuntomarssin MPK:n tapahtumana. Näin tapahtuma voi tukeutua puolustusvoimien alueisiin ja tiloihin. Tukeutuminen tapahtuu vuosisuunnitelman pohjalta. Reserviläisjärjestöjen piiritasolla voitaneen jakaa tapahtumia ikään kuin korvamerkaten. Näin löydämme yhdessä todellista toimintaa yhdistyksille ja se palvelee kokonaisturvallisuutta. Kun lisäksi hyväksymme sen tosiasian, että asevelvollisten ja kaikkien kansalaisten taitoja ja työpanosta tarvitaan kokonaisturvallisuuden siviilisektorilla ja työ huomioidaan täysimääräisenä myös palkittaessa, olemme oikealla tiellä.

Edellä oleva järjestelmä edellyttää uutta ajattelutapaa sekä sotilas- että siviiliviranomaisilta. Suunnittelu on tehtävä yhdessä, koska yhdessä myös tulevaisuuden ongelmia ratkotaan. Kuka yhteistyötä johtaa? Millä tavalla talouselämän tavoitteet toteutetaan? Talouselämähän jatkaa toimintaansa mahdollisimman pitkään kaikissa häiriötilanteissa, kuten kunta, poliisi, pelastusviranomainen jne. Oletan, että myös sieltä ovat liiat resurssit leikattu. Järjestelyllä on mahdollisuus aktivoida myös ne yhdistykset, jotka nyt taistelevat ainoiden aktiviteettiensä kanssa, miten saada itsenäisyyspäivän ja joulun kunniavartiot sankarihaudalle.

 

Kevätvuosikokouksen esitelmä

Liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klangin esitelmä Autojoukkojen Turun Killan vuosikokouksessa 17.3.2013 Heikkilän sotilaskodissa.

Killan jäsenillat Heikkilässä

Heikkilän kasarmin Sotilaskoti kutsuu  viettämään veljesiltaa kuukauden toinen keskiviikko klo 18.00. Ohjelmassa on kiltamme tapahtumista filmejä, keskustelua, esitelmiä ja kaikkea ajankohtaista.  Tilaisuuksista ilmoitetaan myös TS:n kiltapalstalla.