Kilta kouluttaa

Tieto kulkee nykyisillä välineillä entistä tehokkaammin ja se on hyvä asia. Siksi haluankin tässä tuoreeltaan tiedottaa onnistuneesta liikenneturvallisuus koulutuksesta varusmiesten saapumiserälle 117 Niinisalossa 21.2  ja Säkylässä 22.2.2017.  AJK Turun Kilta ry:n järjestämillä rasteilla kävi päivän aikana Niinisalossa 578 varusmiestä, joista naisia oli 20. Säkylässä osallistui koulutukseen 606 henkilöä, joista naisia oli 17  Talvisin terveisin ja kevään odotuksin, Yrjö S.

                                   Kuvissa killan liikennekoulutusryhmä.

Kuntivaaran taukotupa

Sunnuntaina 1. päivänä lokakuuta 2017 kiltalaisten oma Itsenäisyyden 100-vuotis juhla Heikkilän sotilaskodissa.

Merkitse kalenteriisi!

Päivystysvuorot killan toimistossa.

Päivystys killan toimistossa Ylännekatu 16 I
keskiviikkoisin ellei toisin ilmoiteta klo 18.00 – 20.00.

VUOSI 2017

Toukokuu
3 pv  A.Ahola – A.Joutsela Heikkilän sotilaskoti Toim. suljettu
10 pv.  B.Ahti – A.Vallenius
17 pv.  Å.Saarikko – E.Huisko
24 pv.  A.Hämelä – R.Koskinen

Kesäkuu.
7 pv.  H.Haarala – K.Häkkinen
14 pv. K.Kaskinen – Å.Saarikko
21 pv. Toimisto suljettu
28 pv. B.Ahti – A.Wallenius

Heinäkuu.
5 pv. A.Hämelä – R.Koskinen
12 pv. Å.Saarikko – A.Wallenius
19 pv. Toimisto suljettu.
26 pv. Toimisto suljettu

Elokuu.
2 pv. B.Ahti – K.Häkkinen
9 pv. K.Kaskinen – Å.Saarikko
16 pv. H.Haarala – K.Häkkinen
23 pv. A.Hämelä . R.Koskinen
30 pv. M.Lindgren – A.Wallenius

 

 

 

 

 

 

Mikä muuttui teillämme 1.1.2016

Mikä muuttui teillämme 1.1.2016

Kokonaan uuden tieliikennelain eduskuntakäsittelyyn menoa odotellessa vuosi 2016 toi tullessaan muutamia muutoksia olemassa olevaan tieliikennelakiin. Normien purkamisen hengessä on vapautettu tieliikennekäyttöön nyt myös erilaiset sähköiset liikkumisvälineet.

Laitetta käyttävien tai muiden tienkäyttäjien näkökulmasta uudet tulokkaat eivät ole täysin ongelmattomia. Mikä sähköajoneuvo on, koska sitä väistetään ja mistä sellaisen tunnistaa?

Nimetön-Tapion kirjeestäYllä oleva kuva hahmottaa uusien sähköisten ajoneuvojen luokkia ja vaatimuksia. Esimerkiksi jalankulkua avustavan välineen voi ottaa käyttöönsä kuka vaan.

Kouluissa kiertäessäni olen jutellut useiden lasten kanssa ja monen toivomuslistalta löytyy jo kuvan vasemmassa reunassa oleva jalankulkua avustava ”leijulauta”, ”tasapainolauta” tai ”sähköskootteri” – kuten lapset itse laitteita kutsuvat. Laitteita myydään jo muutaman sadan euron tarjoushintaan ja kotona saamme kuulla hankintaperusteluna kovin tutun viestin: kaikilla kavereillakin sellainen jo on.

Sähköistyvä liikenne vaatii pelisilmää

Täysin ongelmatonta näiden hyvää tasapainoa vaativien laitteiden yhteensovittaminen muun liikenteen kanssa ei ole. Euroopassa on tapahtunut onnettomuuksia, joissa pieni lapsi on horjahtanut laitteen päältä ajoradalle auton alle tai kaatunut itsekseen pienipyöräisellä sähköajoneuvolla. Ilman minkäänlaisia turvavarusteita kaatumisesta voi tulla ikäviä seuraamuksia.

Valistuksen kannalta suurin työ sähköisten liikkumisvälineiden käyttäjien kohdalla lieneekin turvavarusteiden käytöstä ja laitteen fyysisistä rajoitteista muistuttaminen. Muun liikenteen kohdalla on olennaista muistuttaa varovaisuusperiaatteesta: on liikuttava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta noudattaen. Erityisesti lapset kannattaa huomioida kuin liikkuvina varoitusmerkkeinä.

Autoilevan vinkkelistä tärkeää on myös muistuttaa väistämissäännöistä: kääntyvä, kärkikolmion tai stop-merkin takaa tuleva ajoneuvo väistää risteävää tietä ajavaa. Maassamme on myös runsaasti yhdistettyjä pyöräteitä ja jalkakäytäviä sekä niiden risteyksiä suojateineen. Koska osalla välineistä liikutaan jalankulkijan ja osalla pyöräilijän säännöillä, voi ratkaisujen tekeminen liikennetilanteissa olla hankalaa.

Sähköajoneuvon ongelmallinen rooli piileekin sen nopeudessa: Lain silmissä sähköajoneuvo on kävelyvauhdilla jalankulkija, mutta suuremmalla nopeudella pyöräilijä. Kävelynopeutta ei kuitenkaan määritellä laissa, eikä ennakkotapausta ole vielä oikeudessa ratkaistu, joten ennakkopäätös sovellettavasta nopeudesta tullaan pesemään jälkipyykkinä ensimmäisen onnettomuuden tapahduttua.

Tuleeko virittämisestä ongelma?

Laitteisiin liittyy myös onnettomuustilastoinnin ongelma. Jalankulkijaksi laskettavan yksittäisen ”sähköajoneuvoilijan” kaatuminen ei tilastoidu liikenneonnettomuudeksi, vaikka apua onnettomuuspaikalla kävisikin. On siis hankala hahmottaa kokonaiskuvaa siitä, kuinka paljon sähköajoneuvoilla todellisuudessa tapahtuu esimerkiksi pieniä kaatumisia tai myöhemmin hoitoa tarvitsevia vammoja.

Liikennejuopumus luetaan rikoslain puolelle, joten humalassa aiheutettu vaarallinen ajo johtaa seuraamuksiin samoin kuin polkupyörälläkin.

Jalankulkua avustavien ja kevyiden sähköajoneuvojen nimellistehoksi on määritelty 1kW. Laitetta, jossa on pyörät ja moottori, on perinteisesti myös viritelty. Huippunopeudet on usein rajoitettu elektronisesti, mutta rajoitin on helposti ohitettavissa. Sähkötekniikan peruskaavaa (P=UI) mukaillen virtalähteen jännitettä (U) tai kaapeleissa kulkevaa virtaa (I) lisäämällä sähkömoottorista saadaan lisää tehoa (P). Muutoksia on hyvin hankala todentaa päällepäin.

Käyttötavan ratkaisevat käyttäjät

Erilaisissa logistiikan varastoissa ja sisätiloissa siirtyminen sähkölaitteen avulla nopeasti paikasta toiseen on tosin ollut sallittua jo ennen tieliikennelain muutostakin. Samoin on ollut liikuntarajoitteisten liikkumista avustavien apuvälineiden laita. Lasten ja nuorten kuntoa edistävä liikkuminen tuskin ainakaan lisääntyy viihdekäyttöön tehtyjen laitteiden myötä. Liikkuminen pysäkille koulu- tai työmatkalla voi sujua nopeammin näppärästi mukaan taittuvalla laitteella, mikä voi lisätä joukkoliikenteen suosimista autoilun sijaan.

Vuoden 2016 alusta myös sähköpolkupyörät saavat nyt olla 1kW tehoisia aikaisemman 250W sijaan. Ne ovat jo nyt auttaneet erityisesti ikäihmisiä jatkamaan pyöräilyharrastustaan ja myös auttaneet pidempää työmatkaa kulkevia valitsemaan aamuisin polkupyörän auton sijaan. Nettikeskusteluita seuraamalla niidenkin omavalmistuksesta ja virittelystä on toki tullut jonkinlaista pienen porukan kansanhuvia.

Sähköiset liikkumisvälineet ovat kuitenkin nyt täällä – halusimme tai emme. Kevään myötä niiden suosio tulee todennäköisesti kasvamaan merkittävästi. Myös valistustyön on jatkuttava, vaikka maailma ympärillämme muuttuu. Siihen on vain totuttava.

Vuosi 2016 toi tullessaan myös muutamia muita mielenkiintoisia uudistuksia: Traktorimönkijöille tuli kypäräpakko, mikä on erinomaisen hyvä asia. Saimme vastapainoksi myös uuden LT-luokan. Se sallii 15-vuotiaille kuljettajille 60km/h ajonopeuden liikennetraktoriksi rekisteröidyllä ajoneuvolla. Kun kaksipaikkaisia lämpöhytillä varustettuja 60km/h kulkevia ns. UTV-mönkijöitä aletaan rekisteröidä liikennetraktoreiksi, niitä kalliimpien ja hitaampien mopoautojen myynti tulee todennäköisesti vähenemään merkittävästi.

Fysiikan lait tai kuljettajat eivät kuitenkaan kehity tällä välin mihinkään: Vartti lisää vauhtia kaksinkertaistaa edelleen jarrutusmatkan.

Tapio Heiskanen

Kirjoittaja on Liikenneturvan yhteyspäällikkö ja Varsinais-Suomen liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan jäsen

Kilta varmistaa tulevaisuuttaan

Yli kolmetoista vuotta on annettu LIIKENNETURVALLISUUSKOULUTUSTA ja noin 50.000 varusmiestä on osallistunut koulutukseen.
Nyt työmme on kunnioituksella ja virallisesti huomioitu, kun Autojoukkojen Turun kilta on valittu koulutuksen toteuttajaksi varuskunnissa toimialueellamme.
Tämä valinta ja tunnustus velvoittaa meitä katsomaan kauas tulevaisuuteen ja koulutustyömme jatkuvaan kehittämiseen.
Killan tulevaisuus työryhmä haluaa kannustaa kaikkia Teitä Kiltaveljiä ja- sisaria jäsenhankintaan, sillä ennen pitkää meidän on tehtävä ”SUKUPOLVEN VAIHDOS” ja saatava uusia vereksisiä voimia jatkamaan hyvin viitoitetulla tiellä HENKISEN MAANPUOLUSTUKSEN PARISSA.
Jokainen valitkoon lähipiiristään yhden henkilön joka olisi sopiva uudeksi jäseneksi kiltaamme! Meillä on kyllä tarpeeksi näyttöä siitä ettei missään muussa porukassa saa 20 euron vuosimaksulla niin paljon hyötyä itselleen ja Suomelle, kuin AJK:n kiltaveljenä.
Toivoisin että jokainen killan hallintoon kuuluva hankkisi kaksi uutta jäsentä joukkoomme.
Tätä yhteisöä ei voi liikaa kehua, se on varma.
Lähitulevaisuudessa kiltalehdessämme tulee olemaan yksi sivu jäsenhakemukselle. Irroita sivu ja postita se täytettynä sihteerillemme:
Ari Laaksonen sihteeri
Satakunnantie 35 as 4
32200 LOIMAA

KIITOS AKTIVISUUDESTASI!
Terveisin Kiltaveli
Jorma Viljanen
0400-120206

KESÄTERVEHDYS KILTAVÄELLE’ – AI NYTKÖ KESÄ?

Täytyy todeta, että kevät on todella kovin ottein koetellut maanviljelijän kylvötöitä.
Meilläkään ei ole saatu ihan oikeasti kylvettyä, mutta siemenet on  väkisin ”runtattu” märkään ja kylmään maahan.
Rohkenen kiinnittää huomiotanne, että kalenterin mukaan on sentään kesä ja tätä TERVEHDYSTÄ Teille kirjoittaessani ihan juhannusaaton aatto, vaikkei juhannus ruusujen nuput olekaan tätä varhaistettua keskikesän valojuhlaa vielä mitenkään
noteeranneet.

Kerron Teille Kiltamme TULEVAISUUSTYÖRYHMÄN suunnitelmista ”nuorentaa” meitä kiltalaisia.
Fakta on, että jäsenistön keski-ikä on ajalla 2005 – 2015 eli kymmenessä vuodessa noussut yli yhdeksän vuotta; ollen nyt 64,9 vuotta.  On lohduttavaa, että me kiltalaiset vanhenemme kymmenessä vuodessa vain vajaat yhdeksän vuotta. (tarkalleen 8,5 vuotta, sillä 2005 keski-ikämme oli 56,4 vuotta)

Päätimme katsoa tulevaisuuteen ja tehdä jotain nuorentaaksemme jäsenkuntaamme. Emme suosittele kaulan tai poskien ihon kiristämistä, vaan hankimme ja houkuttelemme harkitusti nuorempaa väkeä jäseniksemme. Ei kuitenkaan mitään poikia tai tyttöjä, vaan noin viisikymppisiä Isänmaatamme rakastavia, autoilevia bonuskuljettajia, jotka viihtyvät kaltaistensa seurassa ja samalla oppivat sekä myös opettavat nuorempiaan hyville tavoille liikenteessä. Tulette lähitulevaisuudessa näkemään paikallislehdissä ETSINTÄKUULUTUKSIA, joissa julkisesti teemme selväksi tavoitteemme. Toivomme jokaisen jäsenen osallistumista tähän kampanjaan ja turvaamaan näin hienon yhteistyömme jatkuvuuden!
Terveisin
Kiltaveli Jorma Viljanen
0400-120206

 

 

Uudesta ajoneuvotekniikasta apua liikenneturvallisuuteen

Valtakunnallinen liikenneturvallisuustilanne on kehittynyt viime vuosina parempaan yhä parempaan suuntaan. Liikenneturvallisuustyötä ohjaa valtioneuvoston asettama 0-visio, jonka mukaan kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Vuonna 2014 tieliikenteessä menehtyi ennakkoarvion mukaan 223 ihmistä. Määrä on historiallisesti paras, mutta työtä riittää runsaasti edelleen. Inhimillisen tuskan ja kärsimyksen ohella liikennevahingoilla on aina myös mittavat rahalliset kustannukset. Vuonna 2014 Turussa tapahtui 2093 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta. Näiden kustannus yhteiskunnalle on noin 146 miljoonaa euroa ja 29,1 miljoonaa euroa tästä kohdistuu suoraan Turun kaupungille mm. sosiaali- ja terveystoimen menoina. Liikenneturvallisuuden edistäminen on siis kaikille yhteinen ja tavoittelemisen arvoinen asia.

Liikenneturvallisuustyön keskusjärjestön Liikenneturvan toiminnan keskiössä on ihminen, liikennekulttuurimme kehittäminen, sekä oikeanlaisen liikennekäyttäytymisen edistäminen viestinnän, valistuksen, koulutuksen ja tiedotuksen keinoin. Erittäin suuri merkitys kokonaisuuden kannalta on toki myös toimintaympäristöllä, eli liikenteen infrastruktuurilla, sekä ihmisten ja ajoneuvojen turvateknisellä kehityksellä.

Uuden ajoneuvotekniikan hyödyt voidaan jo osoittaa tilastollisesti. Aktiviinen ja passiivinen turvatekniikka on kehittynyt viime vuosina suurin harppauksin, joten jo alle ja yli kymmenvuotiaiden ajoneuvojen onnettomuustilastoissa on havaittavissa merkittävää eroa. Uudemmissa autoissa vakavammat onnettomuudet ovat pääsääntöisesti vaatineet erittäin suurienergisen onnettomuuden – esimerkiksi nokkakolarin. Iäkkäämmissä autoissa loukkaantuu enemmän ihmisiä jo perinteisemmissä kevyemmissä onnettomuustyypeissä kuten risteys- ja ulosajo-onnettomuuksissa. Silti on muistettava, ettei mikään turvatekniikka pelasta, jos se ei ole käytössä, tai jos suhtautuminen liikenteeseen ei ole turvallisuushakuista. Yhä edelleen liian moni autoilija jättää jostain syystä tietoisesti turvavyön kiinnittämättä, tai ajaa humalassa. Vuosina 2009-2013 noin joka neljännessä kuolonkolarissa onkin ollut alkoholi taustavaikuttimena. Turvavarusteiden hyötyjä ei tulisi koskaan ulosmitata ihmisen omalla hölmöilyllä.

Ajoneuvokannan uudistaminen on yksi tärkeä tekijä liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Myös tiestöä olisi pyrittävä parantamaan turvallisuuden lisäinvestoinnein niin, että vastakkaisten ajosuuntien törmäykset ja muut vastaavan tyyppiset suurienergiset onnettomuudet voitaisiin estää. Alkoholionnettomuuksia on voitu vähentää paljon jo vuosikausia valistamalla, mutta kestävin ratkaisu asiaan saataisiin asentamalla alkolukot kaikkiin uusiin autoihin jo tehtaalla. Tällä hetkellä alkolukot ovat pakollisia toistaiseksi vasta mm. Koulukyyteihin käytettävissä autoissa.  Volyymin myötä turvavarusteiden hintakin saataisiin varsin kohtuulliseksi kaikille.

Katso tilastot ja tarkempi esitys ajoneuvotekniikasta ja turvallisuudesta tästä linkistä.

 

Tapio Heiskanen
yhteyspäällikkö
Liikenneturva
020 7282 362