Valtakunnallinen liikenneturvallisuustilanne on kehittynyt viime vuosina parempaan yhä parempaan suuntaan. Liikenneturvallisuustyötä ohjaa valtioneuvoston asettama 0-visio, jonka mukaan kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Vuonna 2014 tieliikenteessä menehtyi ennakkoarvion mukaan 223 ihmistä. Määrä on historiallisesti paras, mutta työtä riittää runsaasti edelleen. Inhimillisen tuskan ja kärsimyksen ohella liikennevahingoilla on aina myös mittavat rahalliset kustannukset. Vuonna 2014 Turussa tapahtui 2093 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta. Näiden kustannus yhteiskunnalle on noin 146 miljoonaa euroa ja 29,1 miljoonaa euroa tästä kohdistuu suoraan Turun kaupungille mm. sosiaali- ja terveystoimen menoina. Liikenneturvallisuuden edistäminen on siis kaikille yhteinen ja tavoittelemisen arvoinen asia.

Liikenneturvallisuustyön keskusjärjestön Liikenneturvan toiminnan keskiössä on ihminen, liikennekulttuurimme kehittäminen, sekä oikeanlaisen liikennekäyttäytymisen edistäminen viestinnän, valistuksen, koulutuksen ja tiedotuksen keinoin. Erittäin suuri merkitys kokonaisuuden kannalta on toki myös toimintaympäristöllä, eli liikenteen infrastruktuurilla, sekä ihmisten ja ajoneuvojen turvateknisellä kehityksellä.

Uuden ajoneuvotekniikan hyödyt voidaan jo osoittaa tilastollisesti. Aktiviinen ja passiivinen turvatekniikka on kehittynyt viime vuosina suurin harppauksin, joten jo alle ja yli kymmenvuotiaiden ajoneuvojen onnettomuustilastoissa on havaittavissa merkittävää eroa. Uudemmissa autoissa vakavammat onnettomuudet ovat pääsääntöisesti vaatineet erittäin suurienergisen onnettomuuden – esimerkiksi nokkakolarin. Iäkkäämmissä autoissa loukkaantuu enemmän ihmisiä jo perinteisemmissä kevyemmissä onnettomuustyypeissä kuten risteys- ja ulosajo-onnettomuuksissa. Silti on muistettava, ettei mikään turvatekniikka pelasta, jos se ei ole käytössä, tai jos suhtautuminen liikenteeseen ei ole turvallisuushakuista. Yhä edelleen liian moni autoilija jättää jostain syystä tietoisesti turvavyön kiinnittämättä, tai ajaa humalassa. Vuosina 2009-2013 noin joka neljännessä kuolonkolarissa onkin ollut alkoholi taustavaikuttimena. Turvavarusteiden hyötyjä ei tulisi koskaan ulosmitata ihmisen omalla hölmöilyllä.

Ajoneuvokannan uudistaminen on yksi tärkeä tekijä liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Myös tiestöä olisi pyrittävä parantamaan turvallisuuden lisäinvestoinnein niin, että vastakkaisten ajosuuntien törmäykset ja muut vastaavan tyyppiset suurienergiset onnettomuudet voitaisiin estää. Alkoholionnettomuuksia on voitu vähentää paljon jo vuosikausia valistamalla, mutta kestävin ratkaisu asiaan saataisiin asentamalla alkolukot kaikkiin uusiin autoihin jo tehtaalla. Tällä hetkellä alkolukot ovat pakollisia toistaiseksi vasta mm. Koulukyyteihin käytettävissä autoissa.  Volyymin myötä turvavarusteiden hintakin saataisiin varsin kohtuulliseksi kaikille.

Katso tilastot ja tarkempi esitys ajoneuvotekniikasta ja turvallisuudesta tästä linkistä.

Tapio Heiskanen
yhteyspäällikkö
Liikenneturva
020 7282 362