Menneitä tapahtumia

Tarton Matka  31.1 – 2.2.1920

Bussiin noustiin aikaisin aamulla. Ensimmäiset matkalaiset tulivat Loimaalta. Aamuhämärässä matka jatkui Helsingin terminaaliin. Tallinnassa bu­­ssiimme astui historioitsija Anne Kurepalu. Matkamme alkoi maaseudulla olevaan Atlan kartanoon siellä saimme tutustua kuuluisaan kartanon omenakonjakkiin, kartanossa sijaitsee myös  keramiikkapaja, keramiikka on ainutlaatuista Virossa. Taisi joku kippo jäädä matkaankin.

 

 

Matka jatkui kohti Tarttoa, jossa hyvä oppaamme kierrätti meitä kertoen itsenäisyysajan historiasta. Venäjä-Saksa ajasta joita kumpaakaan ei niin lämmöllä muisteltu. Mainitsi Bresnevistä tästä Venäjän johtomiehestä, hänestä on paljon kaskuja ja vitsejä. Yksi niistä on, kun herraa harmitti eräs Yhdysvaltalaisten kuussa käynti. Me Venäläiset valloitamme auringon! Miten se on mahdollista? Vastaus oli: Menemme sinne yöllä!

Illalla menimme Ruutikellariin. Paikka on ollut mm oluen ja vihannesten säilytyspaikka, joka avattiin ravintolaksi v 1982 ja on ennätystenkirjassa maailman korkein 11 m. olutpubi.

Seuraavana päivänä tutustuimme Viron Kansallismuseoon, joka on rakennettu toisen maailmansodan aikaisen lentotukikohdan alueelle. Betonirakennus on suunniteltu jäljittelemään nousevaa lentokonetta eli rakennus on toisesta päästä varsin matala ja kohti toista päätä kulkiessa kattokorkeus moninkertaistuu. Rakennuksen muoto symbolisoi myös pienen naapurikansamme nousua synkästä historiasta kohti nykypäivän hyvinvointia ja vaurautta.

Tarton rauhansopimusasiakirja allekirjoitettuna 2.2.1920 joka löytyy museosta. Yhden kolmesta Skypen kehittäjästä tuoli löytyy lasivitriinistä, hän piti jalkojaan tuolilla ja sai tuoliin komeat reiät. Ilta olikin varattu oopperaan. Vanemuine Teatterissa oli esitys musikaali, ”Oopperan kummitus”. Tämä kosketti varmasti jokaista, miten pienestä maasta löytyy suuria taitelijoita!! Lähtöpäivänä menimme Eliel Saarisen,1913, suunnittelemaan Paavalin kirkkoon, joka paloi v1944, peruskorjattiin 2015. Seurakunnan kirkkoherra Joel Luhamets kertoi kirkosta ja kierrätti meitä alakerrassa jossa on hautakammioita. Kirkossa on myös Viron ainoa kristillinen kirjakauppa. Jatkoimme hyvällä mielellä Jyrki Viitalan turvallisessa kyydissä Tallinnaan ja kotiin.

Matka oli antoisa!  Marja Hautalahti

===============================================================

Autokillan puurojuhla 2019.

Autojoukkojen Turun killan perinteinen puurojuhla vietettiin 11.12.2019 Heikkilän sotilaskoti oli somistettu jouluiseen tunnelmaan kuusineen sekä kynttilöineen joka nostatti joulumieltä.

Kahtena viimeisenä vuotena olemme viettäneet yhteisen puurojuhlan sotilaskoti sisarten kanssa mutta tällä kertaa olimme omiemme seurassa. Juhlat saatiin alkuun nauttimalla kuuma tervetuliais glögi manteleilla ja rusinoilla.

Tämänkertaiseen juhlaan sisältyi myös virallisempi osio kun vuodenvaihteessa poistuvalle täysin palvelleena puheenjohtajana Keijo Häkkiselle luovutettiin killan lippu.Luovutuksen suoritti nykyinen ensimmäinen varapuheenjohtaja eli vuoden vaihteessa aloittava uusi killan puheenjohtaja Seppo Punna.

 

 

Vapaamuotoisen seurustelun ohjelmaa nostatti Pekka Varjosen säestyksellä lauletut joululaulut.

 

 

Puuronkeittäjä oli hauduttanut sametin pehmeän riisipuuron jota nautittiin rusinasopan tai kanelin ja sokerin kera oman mielen mukaan.

 

 

Arvonta kuului vanhan tavan mukaan ohjelmaan ja arpoja oli myyty alusta alkaen kaikille, joten puuron jälkeen päästiin aloittamaan arvonta.

Arvonnan onnettarena toimi Eila Kivikankare, ensimmäiseksi nostettiin päävoitto joka oli terästetty herkkukori ja arpalippu talletettiin katsomatta taskuun. Arvonta pöytä oli kohtalaisen runsas joten avustajilla oli kiire toimitella tavarat voittajille.

Kun viimeinenkin tavara oli pöydältä arvottu niin taskusta kaivettin esiin päävoiton ensiksi nostettu arpa ja kas kummaa lapussa luki Antti Ahola.

 

Muutaman yhteisesti lauletun joululaun jälkeen sotilaskotisisar Hillevi Salminen esitti mielenkiintoisen muistelon miten hänen tiensä on johtanut sotilaskodin riveihin.

 

Kahvipöytä joulutorttuineen jo odotteli vieraita ja puheensorinan myötä juotiin jouluiset kahvit. Loppulauluksi laulettiin Maa on niin kaunis. Suuret kiitokset sotilaskodille tarjoiluista, Pekalle säestyksestä ja kaikille arpajaisvoittoja toimittaneille sekä kiitos kaikille mukana olleille, ilman teitä ei juhlat toteudu.                                                   Antti A.

 

================================================================

VIP matka Savitaipaleelle.

Onni Sarjomaa oli valmistellut matkaa Paavo Vainikan luokse Savitaipaleelle. Niinpä elokuun 27 pv. kiltalaisia lähti pikkupussilla tutustumaan Paavo Vainikan puukasukäyttöiseen Ford k-autoon. Ajatuksena oli tehdä videokooste puukaasuauton käytöstä jossa Hannu Mäkilä haastattelee Paavo Vainikkaa. Video tullaan näkemään myöhemmin.

 

 

Vastaanotto oli sydämellinen, aluksi meille tarjottiin tulokahvit karjalanpiirakoineen. Paikalle oli saapunut myös Heimo Kivistö vaimonsa kanssa. Kivistöltä kuulimme Kymenlaakson killan kuulumiset ja kunniakilvestä, joka on Seppo Oinosen aloitteesta otettu käyttöön v 2019. Kunniakilpi on muistuttamassa autojoukkojemme uurastuksesta mm puukaasuautoillaan jatko- ja Lapin sodan ajoilta.

Varsinaiseen puukaasuautoon pääsimme tutustumaan auton käynnistyksestä lähtien, Vainikan kertoessa ja Sarjomaan avustaessa.

 

Kun oli todettu pilkkeiden palamisesta tulevan häkän palavan voitiin auto käynnistää, aikaa kului tähän noin 17 min. Sota-aikana puukaasuttimia asennettiin n. 26 400 ajoneuvoon. Kaikissa siviilikäytössä olevissa linja- kuorma- ja henkilöautoissa joilla oli liikkumisoikeus, oli puu- tai hiilikaasutin.

Vielä oli yksi nähtävyys jäljellä mutta sitä ennen isäntämme vei meidät lounaalle. Saimme nauttia maittavasta ruuasta.

 

Vainikan yhdessä talleista on hänen entisöimiään kuorma-autoja joista kuvat kertovat enemmän.

 

 

 

 

Matkalla olijat haluavat kiittää Paavo Vainikkaa meille osoittamasta huomaavaisuudesta.

Antti Joutsela.

================================================================

 

In Memoriam
                                         Kunniapuheenjohtaja
                                            Toivo Hannunen

Toivo Hannunen syntyi Huittisissa 9.8.1929, ja nukkui pois Satasairaalassa Porissa 8.7.2019, hän olisi täyttänyt kuukauden kuluttua 90 vuotta.
Toivo Hannunen liittyi Autojoukkojen Turun killan jäseneksi vuonna 1967, mutta oli ollut jo aikaisemminkin Killan kokouksissa kutsuttuna. Hänet valittiin Killan johtokuntaan ensimmäisen kerran vuonna 1971 ja myöhemmin useamman kerran, viimeksi hän oli hallituksessa vuonna 2003. Ollessaan Killan varapuheenjohtajana vuonna 1987, silloinen puheenjohtaja jätti tehtävänsä kesken ja Toivo alkoi hoitamaan Killan puheenjohtajan tehtäviä aina vuoteen1992 asti. Toivo oli erittäin tarkka Killan talouden hoitamisessa ja toiminnan piti nojautua tehtyihin sääntöihin. Palatessamme Turun kokouksista takaisin Huittisiin Toivo ei ollut usein tyytyväinen tehtyihin ratkaisuihin, kun ne eivät olleet hänen mielestään kiltahengen mukaisia. Killan puheenjohtajan tehtävän hoitaminen lähes sadan kilometrin etäisyydellä Turusta ei ollut aina helppoa varsinkaan, kun ei eletty vielä digiaikaa. Toivo oli useana vuotena Killan edustajana Autojoukkokiltojen Liiton vuosikokouksissa eri puolella Suomea ja hän ei hyväksynyt Killan maksamaa suurta osuutta liittomaksusta ilman vastiketta. Ansioistaan Killan hyväksi tehdystä arvokkaasta työstä hänet kutsuttiin Killan kunniapuheenjohtajaksi syysvuosikokouksessa 2003.
Toivo Hannunen valittiin Porin osaston johtokuntaa vuonna 1969 ja toimi aktiivisena jäsenenä vuoteen 2000 asti. Toivo oli mukana monien viihdeiltojen toisena järjestäjänä Mommolan motellissa, Raasin perheleirin järjestelyissä, liikennekilpailujen vetäjänä Säkylässä 1969 ja Lauttakylän Vanhainkodin asukkaiden ajeluttamisien toisena järjestäjänä.

Toivo Hannusen siunaustilaisuus pidettiin Huittisten kirkossa 26. heinäkuuta omaisten ja ystävien läsnä ollessa sekä Suomen-, Killan- ja Porin osaston liput olivat kunniavartiossa arkun äärellä. Killan kukkalaitteen laskivat puheenjohtaja Keijo Häkkinen, varapuheenjohtajat Seppo Punna ja Voitto Suvila.

Autojoukkojen Turun Kilta kunnioittaa Kiltaveli Toivo Hannusen muistoa.
Kiltaveli Kauko Saarinen
Kuvat Kalevi Hara

================================================================

Porin osaston kevätkokous.

Porin osaston kevätkokous pidettiin 11.3.2019 Huittisissa Härkäpakarissa, kokoukseen osallistui 21 kiltaveljeä. Kokouksen puheenjohtajana toimi osaston varapuheenjohtaja Yrjö S. Kaasalainen. Käsiteltiin kevätkokoukselle kuuluvat asiat ja Killan puheenjohtaja Keijo Häkkinen kertoi Raasin perheleirin ajankohdan olevan vielä auki. Kauko Saarinen kertoi Sastamalaan tehtävästä kevätretkestä.

Kauko Saarinen

================================================================

Teatteri-ilta Kaarinassa.Kaarinan teatteri upeassa kesäkuvassa.

Killan naisosaston järjestämään teatteri-illan 22.maaliskuuta otti osaa 30 kiltalaista.
Hella Wuolijoen klassikko Niskavuoren nuori emäntä sai tunteet räiskymään kolmiodraamassa. Myöskin kiltalaisilla oli hauskaa, niin hauskaa että unhoittui kuvan otto porukasta.

================================================================

  Tehdasvierailu Antti-Teollisuus Oy Salossa 5.3.2019.

Autokillan jäsenistö on aikaansa seuraavaa väkeä. Useimmille nuorekkaille kiltalaisille on 50 vuoden työkokemus takanaan, mutta uutta oppia kannattaa aina ottaa vastaan. Tasokkaat yritysvierailut tarjoavat sitä parhaimmillaan.
Yrityksen perusti v. 1952 Antti Isotalo. Hän ei ollut sama mies, joka jutteli Rannanjärven kanssa kahden kesken. Ensin tehtiin käsirattaita ja lumilinkoja. Viljan kuivatus on Suomessa välttämätöntä. Suuressa maailmassa puidaan vasta sitten, kun kosteus on 15%. Suomessa sitä konstia käyttäen tulee lunta väliin. Vuonna 1967 Antti sai valmiiksi kuivurityypin, jossa vilja kiertää. Siitä voittokulku alkoi ja jatkuu yhä. Yksiköt ovat suurentuneet ja bioenergia vallannut alaa.
Täydennyksenä tuotantoon tehdas valmistaa laivahytin osia. Heillä on sillä alalla maailmassa 40% markkinaosuus. Hyttimäärät ovat suuria. Takeena on hyvä laatu ja täsmälliset toimitukset. Ovituotannon osuus tehtaasta on 37%. Koko yrityksen tuotannosta puolet menee vientiin. Tehdas sijaitsee Kuusjoella. (Salo kuuluu nykyään Kuusjokeen, vai oliko päinvastoin). Yrityksellä on edullinen sijainti. Se on sopivan matkan päässä Salosta, Turusta ja Mellilästä. Punkalaitumelle tulee matkaa vähän enemmän.
Siistiä perheyritystä esitteli sympaattinen Kaisa Isotalo. Kiltalaiset totesivat, että ajassa kannattaa olla mukana. jos vaikka joku päättäjä tulisi kysymään neuvoa.
Markku Laurinen

 

================================================================

Tutustuimme Turun hovioikeuteen 25.2.2019. Paikalle oli saapunut 20 henkilöä.

Turun hovioikeus on Suomen vanhin hovioikeus. Sen perusti 1623 Ruotsin kuningas  Kustaa II Adolf. Hovioikeus toimi ensimmäiset vuotensa Turun linnassa ja Billsteenin talossa, (paikka nykyinen kaupunginkirjasto) josta se siirtyi 1671 suurtorin laidalle Kankaisten taloon, tämän talon tuhouduttua Turun palossa, 1827, hovioikeus muutti akatemiantaloon 1830 jossa se toimii edelleen.

Ruotsalaista 1700-luvun klassismia edustavan talon piirsi Tukholman arkkitehti Christoffer Grönwel. Peruskivi muurattiin 1802, rakennus valmistui 1815.  Hovioikeudessa presidentin    virkakausi on 7 vuotta.

Suomen valtion 5 presidenttiä on vannonut tuomarin virkavalan Turun hovioikeudessa. Turun hovioikeudessa on virkoja 98 tuomareita 36, esittelijöitä 24 ja 38 muita toimihenkilöitä.       Marja Hautalahti

    

_____________________________________________________________________

PUUROJUHLA HEIKKILÄN SOTILASKODISSA 2018.

Perinteiseksikin voi jo kutsua puurojuhlaa joka vietettiin 12.12.2018 Heikkilän sotilaskodissa. AJK:n kiltaveljet ja sisaret sekä sotilaskotisisaret olivat suurella noin sadanhengen joukolla mukana. Killan toimesta Keijo Häkkinen lausui tervetuloa sanat ja Heli Jukalan tervehdyksessä hän kertoi sotilaskodin historianalkuvaiheista ja 100-vuotisjuhlavuodesta sekä. juhlallisuuksita.Ohjelma muuten oli hyvin vapaamuotoinen. Alkumaljana tietysti glögi ja Pekka Rantasen hanurisäestyksellä laulettiin joululauluja.
Kiltasisaret Sirkku Vainikka, Hillevi Salminen ja Pirkko Laato esittivät runon missä avustajana kynttilänsytyttäjä tonttuna oli Antti Ahola. Maittavaa riisipuuroa ja sekahedelmäsoppaa manteleineen sai syödä vatsansa täyteen mutta mantelin saaja meni minulta ohi,kyllä se kuitenkin löytyi.
Arpoja oli myyty alusta alkaen hyvällä menestyksellä koska iso voittopäytä oli nähtävillä houkuttimena. Arvonta suoritettiin ”virallisten valvojien” äsnäollessa ja voitot jakaantuivat tasaisesti ympäri salia. Päävoittona oli herkkukori missä oli kuivempaa sekä vähän kosteampaakin tarjottavaa. Onnellinen voittaja oli sotilaskotisisar Taina Tikkanen. Kahvihammastakin oli alkanut kolottamaan niin tarjoilussa seurasikin kahvi hyvien joulutorttujen kera. Lopuksi vielä yhteislaulua ja viimeisenä.
Teksti Antti Ahola, kuvat Arto Roinila

 

                     YKSIN LIIKENTEESSÄ.

Maanpuolustus Naisten Liitto Varsinais-Suomen piiri ry järjesti 23.9.2018 Heikkilän kasarmin pysäköinti alueella kurssin yhdistyksensä naisille mitä pitää auton käyttäjän ottaa huomioon. 

He lähestyivät kiltaamme voisimmeko toimia asiantuntijoina johon annoimme myöntävän vastauksen ja kolme kiltalaista oli opastamassa joukkoa. Saimme naisilta hyvän palautteen sekä mahdollisesti uuden tapahtuman järjestämisestä. Autokillasta mukana olivat Heikki Mäki, Heikki Mämmi ja Antti Ahola.

SEILI – SPITAALISTEN JA HOURUJEN SAARI

Seilin saarella on hoidettu mielisairaita ja spitaalisia, käännytetty vääräuskoisia sekä säilytetty niitä, joilla ei ole ollut muuta paikkaa.
Seilin historia sairaalasaarena sai alkunsa vuonna 1619, jolloin saarelle perustettiin leprasairaala ja houruinhoitola.

Ruotsin kuningas Kustaa II Adolfin käskystä tarttuvaa tautia sairastavat oli siirrettävä kauas terveistä ja pois kaupungeista. Keskellä avointa merenselkää sijaitsevalle sairaalasaarelle eristettiin satoja ihmisiä.
Papit ja virkamiehet passittivat saarelle kaikkiaan 663 spitaalista ja lepraepäiltyä. Saarelle karkotettiin niin köyhiä, sokeita, kuuroja kuin raajarikkoja, kaikenlaisia yhteiskunnan ulkopuolelle ajautuneita tai ajautumassa olevia.Naimattomien naisten paikka.
Spitaali väheni nopeasti 1700 luvun alkupuolella, ja Seiliin alettiin siirtää lähinnä mielisairaita. 1800-luvun lopulla Seili muutettiin naisten mielisairaalaksi. Vuosien 1889 – 1944 välisenä aikana Seilin mielisairaalaan lähetettiin lähes 200 naista kaikkialta Suomesta.  Naiset olivat usein köyhiä ja naimattomia, useat 30 – 40 vuotiaita. Mielisairaalan nuorin potilas oli 9-vuotias ja vanhimmat 80-vuotiaita.
Kerrotaan että Seiliin joutui myös täysin terveitä ihmisiä. Papit saattoivat tehdä lepradiagnoosin ihottumasta tai leimata oudosti käyttätyvän vaimon mielisairaaksi.  Ja joutuipa joku kirkonmieskin saarelle harhaoppisuuden vuoksi.
Seilin mielisairaala lakkautettiin 1962 ja mielisairaalan rakennukset siirtyivät Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoken käyttöön Saarella tutkitaan mm. rakkolevää ja punkkeja joita siellä on paljon
Punkkeja on löydetty mm. sammakoista ja käärmeistä Eerik Bryggmanin suunnittelema rakennuskin löytyy saarelta,vanha sikala.

Teksti Marja Hautalahti, kuvat Heikki Mämmi.

PORIN OSASTON KEVÄTKOKOUKSEN INFOAKokous pidettiin Humppilassa 12.3. Suomen Telakone Oy toimitiloissa. Kokoukseen osallistui 21 kiltaveljeä. Osaston toimintakertomus vuodelta 2017 hyväksyttiin ja keskusteltiin tulevasta toiminnasta. Kalevi Suvila kertoi tulevasta pystykorva-ammunnasta Huovinrinteellä. Nautittiin kahvit suolaisen kera.

SPR:n ensiapuopettaja Anne Takku esitteli sydäniskurin toimintaa. Ihmisen sydämen toiminnan pysähtyessä on toimittava 5 min aikana, jolloin elvytysmahdollisuudet ovat vielä olemassa. Laita potilas selälleen, ravistele, rinta paljaaksi, laite antaa toimintaohjeet, elvytys 30 painallusta ja kaksi puhallusta.

Markku Rautionmaa kertoi Telakoneen toiminnasta, joka on jatkunut yli 30 vuoden ajan. Telakone on HYUNDAI-koneiden maahantuoja ja he saavat vaihdossa jatkuvasti hyviä käytettyjä koneita. Keski-Euroopasta tuodaan hyväkuntoisia maansiirtokoneita ja muuta alan kalustoa. Telakone varustaa maahantuodut uudet koneet tarvittavilla kauhoilla, monitoimipäillä ja muilla erikoistyövälineillä omalla huolto-korjaamolla, jossa työskentelee 10 ammattilaista.

Telakoneella on erittäin suuri varaosavarasto ja he myyvät osia eniten Euroopan toimijoista, Euroopan keskusvarasto on Belgiassa. Kokouksen aikana toimipaikasta lähti kaksi konetta kohti Kainuuta ja illalla oltiin tulossa hakemaan vielä yhtä konetta.

Kauko Saarinen

 

Seppo Punnan esitys komennuksesta Golanille.

Liikenneturvan seminaari oli Turussa 31

 

PORIN OSASTO 50 VUOTTA.

Porissa pidettiin syksyllä 1966 veljesilta, jossa kartoitettiin lähes 100 kiltaveljen voimalla Porin osaston tarpeellisuutta. Seuraavan vuoden keväällä viisikymmentä vuotta sitten toukokuun 8. päivänä kokoontui 22 kiltaveljeä perinteikkääseen Hotelli Satakunnan Gallen-Kallela saliin. Tuossa kokouksessa päätettiin perustaa Autojoukkojen Turun Killan Porin osasto, jonka toiminta-alueeksi tuli Porin ja Huittisten talousalueet.
                                               Kiltaveljestilaisuus Porissa 1984

Porin osaston toiminta on vuosien varrella ollut suurta aaltoliikettä.
Alkuvuosikymmeninä toiminta oli erittäin vireää, eri tilaisuuksissa oli mukana jopa satoja kiltasisaria ja –veljiä, mutta olemme nähneet myös vuodet jolloin vuosittain pidettävissä kokouksissa on ollut mukana vain viisi kiltaveljeä.
Osaston käyttöön vihittiin oma lippu syyskuun 21. päivänä 1971 juhlistamaan kiltatilaisuuksia, kuten tätäkin vuosijuhlaa.
Ensimmäinen viihdeilta illallistanssiaisineen järjestettiin Hiittenharjun Motellissa 23.10.1970. Vuodesta 1974 alkaen viihdeillat pidettiin Mommolan Motellissa, viihdeiltoja järjestettiin 17 kertaa vuoteen 1986 asti.
Osaston jäsenet ajeluttivat omilla autoillaan Porissa Tiilinummen Lastenkodin lapsia ja Lauttakylässä Vanhainkodin asukkaita vuodesta 1973 vuoteen 1993 asti.
Vuonna 1994 alettiin järjestää kevätretkiä Satakunnan eri kohteisiin ja perinne jatkuu edelleen.
Yhteistyössä 2. Erillisen Autokomppanian kanssa Raasissa järjestettiin ensimmäinen perheleiri 1975 ja tämäkin perinne jatkuu edelleen. Leirin vetovastuu on ollut osastollamme jo pitkään.
Tutustumistilaisuuksia teollisuuslaitoksiin ja autoliikkeisiin on järjestetty toiminnan alkuvuosista aina näihin päiviin asti.
Alkuvuosikymmenien aikana vuosikokouksissa oli esitelmän pitäjiä kiltaveljiä kiinnostavilta eri aloilta.
Vuosijuhlat on pidetty kymmenen vuoden välein ja kevätretkien yhteydessä on juhlittu viiden vuoden välivuosina.
                                    Osaston 45 vuotisjuhlaristeily Kaljaasi Ihanalla.

Jäsenille on järjestetty vuodesta 2003 alkaen vuosittain joulupuurotilaisuus, joissa on vapaamuotisesti keskusteltu kiltaveljiä kiinnostavista asioista
Osaston toimesta valtakunnallisen Autojoukkojen Kilta ry:n syysvuosikokous on pidetty vuosina 1973 Harjavallassa ja 1981 Huittisissa.
Porin osaston ja Hävittäjälentolaivueen 21:n automiesten välillä oli erittäin tiivis yhteistyö silloin kun laivue oli vielä Porissa.
Porin osasto on ollut perustamassa vuonna 1983 Satakunnan Kiltapiiriä ja osallistunut aktiivisesti sen toimintaan. Kiltapiirin syysvuosikokouksessa vuonna 2007 Autojoukkojen Turun Killan Porin osasto jätettiin pois toiminnasta sääntöihin vedoten.
Osallistuimme ensimmäisen kerran Tykistöprikaatin kotiuttamistilaisuuteen vuonna 2004 ja liikenneturvallisuuskoulutus-tilaisuuksissa vuodesta 2005 alkaen. Erilaisia tilaisuuksia on ollut vuosittain yhteensä jopa seitsemän.
Osaston edustajat ovat olleet aina vuosien varrella erittäin aktiivisia pitämään puoliaan Killan johtokunnassa/hallituksessa osaston alueen jäsenistön asioissa. Jäsenistön palkitsemiset on ollut yksi erittäin tärkeä asia, että osaston jäsenet tulee myös palkituksi toiminnastaan tasapuolisesti.

 

PORIN OSASTON 50 VUOTISJUHLASSA MPK LOUNAIS-SUOMEN PIIRIPÄÄLLIKKÖ MARKKU LAINEEN PITÄMÄ JUHLAPUHE.

  • Arvoisa juhlaväki, hyvät naiset ja miehet.Arvostan suuresti sitä, että sain kutsun osallistua puhujana tähän teidän arvokkaaseen 50 vuotisjuhlaanne. On ilo huomata, että Autojoukkojen Turun Killan Porin osasto toimii aktiivisesti täällä Satakunnassa ja että juhlaväki on täyttänyt tämän Juhlatalo Rantakartanon lähes ääriään myöten täyteen.Autojoukkojen Turun Kilta ry perustettiin v. 1963 vaalimaan 2.ErAutoK:ssa saatua maanpuolustus- ja automieshenkeä. Porin osasto perustettiin 4 vuotta myöhemmin eli vuonna 1967. Killan pääasiallinen toiminta-alue on Varsinais-Suomi ja Satakunta, pääpaikkana Turku. Lisäksi kiltaan kuuluvat varsin toimeliaat alaosastot:Porin osasto, toimialueenaan Porin ja Huittisten talousalueet
    Salon osasto, toimialueenaan Salon ja Loimaan talousalueet
    Naisosasto, toimialueenaan koko killan alue
    Killan Perinnejoukko-osasto 2.ErAutoK on peruja sodanaikaisesta 66.AutoK:sta. Sodan jälkeen 66.AutoK sai nimekseen 2.AutoK ja sen sijoituspaikaksi tuli Turku. Puolustusvoimien uudelleenorganisoinnissa vuonna 1952 tuli komppanian nimeksi 2.Erillinen Autokomppania. Sillä nimellä yksikkö toimi aina sen lakkauttamiseen asti, joka tapahtui vuoden 2002 lopussa. Vaikka kaikki puolustusvoimien erilliset autokomppaniat on lakkautettu, kuljettajakoulutus jatkuu silti erittäin voimakkaana, voidaan jopa puhua Suomen suurimmasta autokoulusta, sillä koulutetaanhan siellä noin 3000 kuljettajaa vuosittain.Osastonne perustamisvuoden keväällä 1967 säätilat Suomessa olivat samankaltaiset kuin tänäkin vuonna, oli kylmiä ilmoja ja voimakkaita räntä- ja raekuuroja. Suomi täytti tuona vuonna 50 vuotta ja Itsenäisyytemme kuusia istutettiin monin paikoin. Meidänkin pihalla kasvaa tuollainen kuusi, puolisoni äiti istutti sen silloin. Kuusi on nyt pitkä ja komea, se on kestänyt monet länsirannikon tuulet ja tuiskut. Toivon, että se näkee vielä monet itsenäisen Suomen vuosikymmenet. Ja myrskyt, jotka se tulevaisuudessa joutuu kestämään, toivon että ne olisivat ainoastaan luonnon aiheuttamia.Tänä vuonna osastonne juhlii 50- vuotista toimintaa ja Suomi täyttää Itsenäisenä valtiona 100- vuotta. On siis juhlan aika. Sadassa vuodessa Suomessa on tapahtunut valtavan suuri muutos. Vastasyntyneiden elinajanodote on kasvanut pojilla 35,3 ja tytöillä 34,9 vuotta. Olemme taistelleet itsenäisyytemme puolesta, maksaneet sotakorvauksia ja jälleen rakentaneet tämän maan. Olemme järjestäneet olympialaiset ja olemme voittaneet olympiakultaa. Mutta ennen kaikkea olemme nousseet yhdeksi maailman vakaimmaksi ja edistyksellisemmäksi valtioksi, jossa asuu yksi maailman onnellisimmista kansoista. Tämän kaiken voisi kiteyttää yhteen lauseeseen: olemme menestyvä selviytyjäkansakunta.Samalla kun katsomme 100- vuotiasta taivaltamme, meidän on hyvä pohtia, millaisessa Suomessa me nyt elämme ja millaisen Suomen me haluamme luoda. Nykyisyys, jossa elämme, on menneen ajan ja tulevaisuuden risteyskohta. Meidän on ymmärrettävä menneisyyttä, jotta tiedämme mistä olemme tulleet ja jotta voisimme ennakoida mihin olemme menossa. Tulevaisuus on aina osiltaan ennakoimatonta, joskus jopa täysin arvaamatonta. Emme koskaan pysty tietämään täysin varmasti, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Mutta meillä on oltava selvä päämäärä, meillä pitää olla näkemys millaisessa Suomessa haluamme meidän lapsiemme ja lastenlapsiemme elävän ja asuvan.Tällä hetkellä näyttää siltä, että maailma on pahoissa ongelmissa. Lähi-Idässä on käynnissä yksi maailmanhistorian verisimmistä sisällissodista, jossa on kuollut ainakin 320 000 ihmistä, tosin luku voi olla huomattavasti paljon suurempikin, koska luotettavia tietoja ei ole saatavilla. Syyrian sisällissodan seurauksena Euroopan rajoilla on myös miljoonia pakolaisia etsimässä itselleen ja perheilleen elinkelpoista elämää. Terrori-iskut ovat tulleet yleisiksi Euroopan keskuksissa ja sellainen tehtiin hiljattain jopa naapurimaamme Ruotsin pääkaupungissa. Suurin tavoittein rakennettu Euroopan unioni natisee liitoksissaan, Britannian päätettyä erota unionista. Krimin miehitys ja sota Itä-Ukrainassa on kiristänyt Venäjän ja lännen välejä. Myös Suomi oli mukana päättämässä Venäjän pakotteista joten olimme tämän seurauksena vastapakotteiden kohteena. Olemme nähneet turvallisuustilanteen kiristymisen Itämerellä. Itäisen naapurimme sotilaskoneet ovat useasti loukanneet myös meidän ilmatilaa. Ja vuosien 2015 ja 2016 vaihteessa itärajamme yli alkoi virrata viisumittomia turvapaikanhakijoita. Se oliko nämä ilmatilaloukkaukset ja turvapaikanhakijat jokin naapurivaltiomme testaus vai olivatko ne vain sattuman aiheuttamia voi jäädä selvittämättä ikuisiksi ajoiksi tai sitten tulevien aikojen historian kirjoittajat kertovat sen joskus tulevaisuudessa.Puolustusvoimat on sopeuttanut toimintaansa osana julkisen sektorin säästötarpeita, ja ainoana hallinnon alana se pystyi toteuttamaan säästövelvoitteet täysimääräisesti. Tämän hetken tilanne on kuitenkin se, että toimintaympäristön muutos on haastanut Puolustusvoimien nykyisen rahoitustason. Ja vaikka suuretkin virrat saavat alkunsa pienistä puroista, uskallan väittää, että valtion taloutta ei saada tasapainoon puolustushallinnon pääluokkaan tehtävien säästöjen avulla.Turvallisuusympäristömme huonontunut kehitys ei salli, että heikentäisimme puolustuskykyämme edelleen. Turvallisuusympäristössämme tapahtuneet muutokset on otettu huomioon myös viime kesänä eduskunnan hyväksymässä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa, jossa todetaan seuraavasti: ”turvallisuustilanteen kiristymisellä Euroopassa ja Itämeren alueella on välittömiä vaikutuksia Suomelle. Sotilaallista voimankäyttöä Suomea vastaan tai sillä uhkaamista ei voida sulkea pois.” Tämä poikkiparlamentaarinen tilannearvio antaa pohjan myös nyt tämän vuoden helmikuussa hyväksytylle puolustusselonteolle, joka oli ensimmäinen erillinen puolustusselonteko. Aikaisemmin nämä linjaukset oli kirjattu ulko- ja turvallisuuspoliittisiin selontekoihin.Ensimmäistä kertaa pelkästään puolustuksen asioihin keskittyvän selonteon tarkoituksena on märitellä linjaukset puolustuskyvyn ylläpidolle, kehittämiselle ja käytölle.Lopputulos on tiivis, strategisen tason selonteko linjauksista, joilla säilytetään Suomen puolustuskyky tasapainoisena kokonaisuutena ensi vuosikymmenelle.Tasavallan presidentti, puolustusvoimien ylipäällikkö, Sauli Niinistö korosti myös puolustusselonteon merkitystä valtiopäivien avajaispuheessaan. Hänen mukaansa selonteon linjaukset ja tavoitteet ovat selkeitä. Puheessaan hän totesi muun muassa:” Tänne on paha väkisin tulla”.Toivottavasti maamme johto pystyy noudattamaan selonteon linjauksia, eikä siinä asetetut tavoitteet jää ainoastaan selonteon kirjaimiksi ja sanoiksi, joita toistetaan vain juhlapuheissa.Puolustuskyvystä huolehtiminen tulee olla satavuotiaan Suomen valtion tärkein velvollisuus sen omia kansalaisiaan kohtaan.Onneksemme Suomi oli yksi niistä harvoista Euroopan maista, joka ei kylmän sodan päättyessä luopunut kokonaismaanpuolustuksen periaatteista, alueellisesta puolustuksesta ja sen edellyttämästä yleisestä asevelvollisuudesta. Silloin meitä pidettiin vanhanaikaisina kun emme seuranneet muiden esimerkkiä. Mutta nyt Euroopan turvallisuustilanteen muututtua huonommaksi, voimme todeta, että olemme toimineet viisaasti. Puolustusjärjestelmämme on kustannustehokas, mutta puolustukseen tarvittava materiaali on meille yhtä kallista kuin muillekin.Ilmavoimien uusien hävittäjien hankinta sekä Merivoimien taistelualushanke Laivue 2020 ovat suuria hankintoja kansantaloudellisesti. Hankinnat ovat aiheuttaneet paljon julkista keskustelua ja varmaan keskustelu jatkuu vielä pitkään. Puolustuskyvyn säilyttämisen kannalta hankinnat ovat kuitenkin välttämättömiä. Hankintojen yhteissumma on suuri ja näin ollen varsinainen hankintapäätös on myös suuri. Ilmavoimien Hornetien seuraajan hankinnasta tehdään päätös 2020- luvun alussa, mutta jo nyt tiedetään, että hankinnan loppusumma tulee olemaan miljardeja euroja. Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaaminen ei ole mahdollista nykyisen puolustusbudjettitason puitteissa joten eduskunta tulee päättämään rahoituksesta oman budjettivaltansa nojalla.Merivoimien Laivue 2020 hankinnat ovat edenneet jo astetta pidemmälle.  Puolustusministeri Jussi Niinistö valtuutti huhtikuun alussa Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen solmimaan alusten suunnittelusopimuksen Rauma Marine Constructionsin kanssa. Sopimuksen arvo on 7,5 miljoonaa euroa. Alusten varsinainen rakentamissopimus on tarkoitus solmia ensivuoden kuluessa ja hankkeen kokonaiskustannukset tulevat olemaan 1,2 miljardia euroa. Erityisen hienoa asiassa on se, että alusten rakentaminen on tulossa, ainakin näillä näkymin, tänne Lounais-Suomeen. On myös mahdollista, että ilmavoimien uudet hävittäjät kootaan Suomessa, ainakin osittain. Puolustusmateriaalin rakentamisen omavaraisuus on merkittävä tekijä kun pohdimme kriisiaikojen huoltovarmuutta.Kuten hetki sitten totesin; puolustuskyvyn säilyttämisen kannalta hankinnat ovat välttämättömiä, koska hankinnoista luopuminen olisi monin tavoin merkittävä signaali ulospäin. Samalla se tarkoittaisi sitä, että meidän olisi liittouduttava sellaisen kumppanin tai kumppaneiden kanssa, jotka huolehtisivat meidän ilma- ja merivalvonnasta sekä tosi paikan tullessa kumppanit vastaisivat myös näiden alueiden puolustuksesta.Viime kuun alussa hyväksytyssä puolustusselonteon neljännessä luvussa todetaan seuraavasti: ” Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitää edelleen mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä. Suomi vahvistaa kansallista puolustusta ja tiivistää kansainvälistä puolustusyhteistyötä. Osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön on Suomen etujen mukaista. Yhteistyö on entistä tärkeämpää kansallisen puolustuskyvyn ylläpitämisen, kehittämisen ja käyttämisen kannalta. Toimintaympäristön vaatimukset edellyttävät puolustukselta nopeasti käyttöön saatavaa tehokasta sotilaallista suorituskykyä, joka osaltaan vahvistaa vakautta Itämeren alueella.”Selonteossa tuotiin nyt ensimmäistä kertaa esille myös vapaaehtoisen maanpuolustuksen rooli. Siitä kirjoitetaan seuraavasti: ” Toimintaympäristön muutos korostaa yhteiskunnan kriisinsietokykyä, jossa maanpuolustustahdolla on keskeinen merkitys. Maanpuolustus on koko kansan asia, ja suomalaisten korkea maanpuolustustahto on puolustuskyvyn perusta. Sen ylläpidosta vastaavat osaltaan vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekevät järjestöt.Maanpuolustustahtoa ylläpidetään asevelvollisten laadukkaalla koulutuksella ja tukemalla vapaaehtoista maanpuolustustyötä. Maanpuolustuskoulutusyhdistystä kehitetään puolustusvoimien strategisena kumppanina pohjoismaisten toimintaperiaatteiden mukaisesti. Tavoitteena on vahvistaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen asemaa paikallispuolustuksessa sekä virka-aputehtävissä. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytykset varmistetaan.”Hiljattain tehtyjen selontekojen valossa näyttäisi maamme kokonaisturvallisuuden olevan turvattu, kunhan vaan päättäjillä on mahdollisuus toteuttaa tehtyjä linjauksia. Suomi on hyvä maa elää ja asua, pahoissa aikeissa tänne on paha tulla. Toivottavasti meidän sukupolvemme voi jättää tuleville sukupolville Suomen, jossa on hyvä asua ja elää.

KOTIUTTAMISTILAISUUS

  • Rannikkolaivaston kotiuttamiskahvitilaisuus pidettiin 14.6.2017. Autojoukkojen Turun kilta ry palkitsi esimiesten esityksestä kahdeksannesta huoltolaivueesta  Kersantti Robin Lithénin kuljettajaristillä, kunniakirjalla sekä Häkäpöntöstä Turboon kirjalla.Kiltaa edusti Antti Ahola.