Menneitä tapahtumia

PORIN OSASTO 50 VUOTTA.

Porissa pidettiin syksyllä 1966 veljesilta, jossa kartoitettiin lähes 100 kiltaveljen voimalla Porin osaston tarpeellisuutta. Seuraavan vuoden keväällä viisikymmentä vuotta sitten toukokuun 8. päivänä kokoontui 22 kiltaveljeä perinteikkääseen Hotelli Satakunnan Gallen-Kallela saliin. Tuossa kokouksessa päätettiin perustaa Autojoukkojen Turun Killan Porin osasto, jonka toiminta-alueeksi tuli Porin ja Huittisten talousalueet.
                                               Kiltaveljestilaisuus Porissa 1984

Porin osaston toiminta on vuosien varrella ollut suurta aaltoliikettä.
Alkuvuosikymmeninä toiminta oli erittäin vireää, eri tilaisuuksissa oli mukana jopa satoja kiltasisaria ja –veljiä, mutta olemme nähneet myös vuodet jolloin vuosittain pidettävissä kokouksissa on ollut mukana vain viisi kiltaveljeä.
Osaston käyttöön vihittiin oma lippu syyskuun 21. päivänä 1971 juhlistamaan kiltatilaisuuksia, kuten tätäkin vuosijuhlaa.
Ensimmäinen viihdeilta illallistanssiaisineen järjestettiin Hiittenharjun Motellissa 23.10.1970. Vuodesta 1974 alkaen viihdeillat pidettiin Mommolan Motellissa, viihdeiltoja järjestettiin 17 kertaa vuoteen 1986 asti.
Osaston jäsenet ajeluttivat omilla autoillaan Porissa Tiilinummen Lastenkodin lapsia ja Lauttakylässä Vanhainkodin asukkaita vuodesta 1973 vuoteen 1993 asti.
Vuonna 1994 alettiin järjestää kevätretkiä Satakunnan eri kohteisiin ja perinne jatkuu edelleen.
Yhteistyössä 2. Erillisen Autokomppanian kanssa Raasissa järjestettiin ensimmäinen perheleiri 1975 ja tämäkin perinne jatkuu edelleen. Leirin vetovastuu on ollut osastollamme jo pitkään.
Tutustumistilaisuuksia teollisuuslaitoksiin ja autoliikkeisiin on järjestetty toiminnan alkuvuosista aina näihin päiviin asti.
Alkuvuosikymmenien aikana vuosikokouksissa oli esitelmän pitäjiä kiltaveljiä kiinnostavilta eri aloilta.
Vuosijuhlat on pidetty kymmenen vuoden välein ja kevätretkien yhteydessä on juhlittu viiden vuoden välivuosina.
                                    Osaston 45 vuotisjuhlaristeily Kaljaasi Ihanalla.

Jäsenille on järjestetty vuodesta 2003 alkaen vuosittain joulupuurotilaisuus, joissa on vapaamuotisesti keskusteltu kiltaveljiä kiinnostavista asioista
Osaston toimesta valtakunnallisen Autojoukkojen Kilta ry:n syysvuosikokous on pidetty vuosina 1973 Harjavallassa ja 1981 Huittisissa.
Porin osaston ja Hävittäjälentolaivueen 21:n automiesten välillä oli erittäin tiivis yhteistyö silloin kun laivue oli vielä Porissa.
Porin osasto on ollut perustamassa vuonna 1983 Satakunnan Kiltapiiriä ja osallistunut aktiivisesti sen toimintaan. Kiltapiirin syysvuosikokouksessa vuonna 2007 Autojoukkojen Turun Killan Porin osasto jätettiin pois toiminnasta sääntöihin vedoten.
Osallistuimme ensimmäisen kerran Tykistöprikaatin kotiuttamistilaisuuteen vuonna 2004 ja liikenneturvallisuuskoulutus-tilaisuuksissa vuodesta 2005 alkaen. Erilaisia tilaisuuksia on ollut vuosittain yhteensä jopa seitsemän.
Osaston edustajat ovat olleet aina vuosien varrella erittäin aktiivisia pitämään puoliaan Killan johtokunnassa/hallituksessa osaston alueen jäsenistön asioissa. Jäsenistön palkitsemiset on ollut yksi erittäin tärkeä asia, että osaston jäsenet tulee myös palkituksi toiminnastaan tasapuolisesti.

 

 

PORIN OSASTON 50 VUOTISJUHLASSA MPK LOUNAIS-SUOMEN PIIRIPÄÄLLIKKÖ MARKKU LAINEEN PITÄMÄ JUHLAPUHE.

  • Arvoisa juhlaväki, hyvät naiset ja miehet.Arvostan suuresti sitä, että sain kutsun osallistua puhujana tähän teidän arvokkaaseen 50 vuotisjuhlaanne. On ilo huomata, että Autojoukkojen Turun Killan Porin osasto toimii aktiivisesti täällä Satakunnassa ja että juhlaväki on täyttänyt tämän Juhlatalo Rantakartanon lähes ääriään myöten täyteen.Autojoukkojen Turun Kilta ry perustettiin v. 1963 vaalimaan 2.ErAutoK:ssa saatua maanpuolustus- ja automieshenkeä. Porin osasto perustettiin 4 vuotta myöhemmin eli vuonna 1967. Killan pääasiallinen toiminta-alue on Varsinais-Suomi ja Satakunta, pääpaikkana Turku. Lisäksi kiltaan kuuluvat varsin toimeliaat alaosastot:Porin osasto, toimialueenaan Porin ja Huittisten talousalueet
    Salon osasto, toimialueenaan Salon ja Loimaan talousalueet
    Naisosasto, toimialueenaan koko killan alue
    Killan Perinnejoukko-osasto 2.ErAutoK on peruja sodanaikaisesta 66.AutoK:sta. Sodan jälkeen 66.AutoK sai nimekseen 2.AutoK ja sen sijoituspaikaksi tuli Turku. Puolustusvoimien uudelleenorganisoinnissa vuonna 1952 tuli komppanian nimeksi 2.Erillinen Autokomppania. Sillä nimellä yksikkö toimi aina sen lakkauttamiseen asti, joka tapahtui vuoden 2002 lopussa. Vaikka kaikki puolustusvoimien erilliset autokomppaniat on lakkautettu, kuljettajakoulutus jatkuu silti erittäin voimakkaana, voidaan jopa puhua Suomen suurimmasta autokoulusta, sillä koulutetaanhan siellä noin 3000 kuljettajaa vuosittain.Osastonne perustamisvuoden keväällä 1967 säätilat Suomessa olivat samankaltaiset kuin tänäkin vuonna, oli kylmiä ilmoja ja voimakkaita räntä- ja raekuuroja. Suomi täytti tuona vuonna 50 vuotta ja Itsenäisyytemme kuusia istutettiin monin paikoin. Meidänkin pihalla kasvaa tuollainen kuusi, puolisoni äiti istutti sen silloin. Kuusi on nyt pitkä ja komea, se on kestänyt monet länsirannikon tuulet ja tuiskut. Toivon, että se näkee vielä monet itsenäisen Suomen vuosikymmenet. Ja myrskyt, jotka se tulevaisuudessa joutuu kestämään, toivon että ne olisivat ainoastaan luonnon aiheuttamia.Tänä vuonna osastonne juhlii 50- vuotista toimintaa ja Suomi täyttää Itsenäisenä valtiona 100- vuotta. On siis juhlan aika. Sadassa vuodessa Suomessa on tapahtunut valtavan suuri muutos. Vastasyntyneiden elinajanodote on kasvanut pojilla 35,3 ja tytöillä 34,9 vuotta. Olemme taistelleet itsenäisyytemme puolesta, maksaneet sotakorvauksia ja jälleen rakentaneet tämän maan. Olemme järjestäneet olympialaiset ja olemme voittaneet olympiakultaa. Mutta ennen kaikkea olemme nousseet yhdeksi maailman vakaimmaksi ja edistyksellisemmäksi valtioksi, jossa asuu yksi maailman onnellisimmista kansoista. Tämän kaiken voisi kiteyttää yhteen lauseeseen: olemme menestyvä selviytyjäkansakunta.Samalla kun katsomme 100- vuotiasta taivaltamme, meidän on hyvä pohtia, millaisessa Suomessa me nyt elämme ja millaisen Suomen me haluamme luoda. Nykyisyys, jossa elämme, on menneen ajan ja tulevaisuuden risteyskohta. Meidän on ymmärrettävä menneisyyttä, jotta tiedämme mistä olemme tulleet ja jotta voisimme ennakoida mihin olemme menossa. Tulevaisuus on aina osiltaan ennakoimatonta, joskus jopa täysin arvaamatonta. Emme koskaan pysty tietämään täysin varmasti, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Mutta meillä on oltava selvä päämäärä, meillä pitää olla näkemys millaisessa Suomessa haluamme meidän lapsiemme ja lastenlapsiemme elävän ja asuvan.Tällä hetkellä näyttää siltä, että maailma on pahoissa ongelmissa. Lähi-Idässä on käynnissä yksi maailmanhistorian verisimmistä sisällissodista, jossa on kuollut ainakin 320 000 ihmistä, tosin luku voi olla huomattavasti paljon suurempikin, koska luotettavia tietoja ei ole saatavilla. Syyrian sisällissodan seurauksena Euroopan rajoilla on myös miljoonia pakolaisia etsimässä itselleen ja perheilleen elinkelpoista elämää. Terrori-iskut ovat tulleet yleisiksi Euroopan keskuksissa ja sellainen tehtiin hiljattain jopa naapurimaamme Ruotsin pääkaupungissa. Suurin tavoittein rakennettu Euroopan unioni natisee liitoksissaan, Britannian päätettyä erota unionista. Krimin miehitys ja sota Itä-Ukrainassa on kiristänyt Venäjän ja lännen välejä. Myös Suomi oli mukana päättämässä Venäjän pakotteista joten olimme tämän seurauksena vastapakotteiden kohteena. Olemme nähneet turvallisuustilanteen kiristymisen Itämerellä. Itäisen naapurimme sotilaskoneet ovat useasti loukanneet myös meidän ilmatilaa. Ja vuosien 2015 ja 2016 vaihteessa itärajamme yli alkoi virrata viisumittomia turvapaikanhakijoita. Se oliko nämä ilmatilaloukkaukset ja turvapaikanhakijat jokin naapurivaltiomme testaus vai olivatko ne vain sattuman aiheuttamia voi jäädä selvittämättä ikuisiksi ajoiksi tai sitten tulevien aikojen historian kirjoittajat kertovat sen joskus tulevaisuudessa.Puolustusvoimat on sopeuttanut toimintaansa osana julkisen sektorin säästötarpeita, ja ainoana hallinnon alana se pystyi toteuttamaan säästövelvoitteet täysimääräisesti. Tämän hetken tilanne on kuitenkin se, että toimintaympäristön muutos on haastanut Puolustusvoimien nykyisen rahoitustason. Ja vaikka suuretkin virrat saavat alkunsa pienistä puroista, uskallan väittää, että valtion taloutta ei saada tasapainoon puolustushallinnon pääluokkaan tehtävien säästöjen avulla.Turvallisuusympäristömme huonontunut kehitys ei salli, että heikentäisimme puolustuskykyämme edelleen. Turvallisuusympäristössämme tapahtuneet muutokset on otettu huomioon myös viime kesänä eduskunnan hyväksymässä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa, jossa todetaan seuraavasti: ”turvallisuustilanteen kiristymisellä Euroopassa ja Itämeren alueella on välittömiä vaikutuksia Suomelle. Sotilaallista voimankäyttöä Suomea vastaan tai sillä uhkaamista ei voida sulkea pois.” Tämä poikkiparlamentaarinen tilannearvio antaa pohjan myös nyt tämän vuoden helmikuussa hyväksytylle puolustusselonteolle, joka oli ensimmäinen erillinen puolustusselonteko. Aikaisemmin nämä linjaukset oli kirjattu ulko- ja turvallisuuspoliittisiin selontekoihin.Ensimmäistä kertaa pelkästään puolustuksen asioihin keskittyvän selonteon tarkoituksena on märitellä linjaukset puolustuskyvyn ylläpidolle, kehittämiselle ja käytölle.

    Lopputulos on tiivis, strategisen tason selonteko linjauksista, joilla säilytetään Suomen puolustuskyky tasapainoisena kokonaisuutena ensi vuosikymmenelle.

    Tasavallan presidentti, puolustusvoimien ylipäällikkö, Sauli Niinistö korosti myös puolustusselonteon merkitystä valtiopäivien avajaispuheessaan. Hänen mukaansa selonteon linjaukset ja tavoitteet ovat selkeitä. Puheessaan hän totesi muun muassa:” Tänne on paha väkisin tulla”.

    Toivottavasti maamme johto pystyy noudattamaan selonteon linjauksia, eikä siinä asetetut tavoitteet jää ainoastaan selonteon kirjaimiksi ja sanoiksi, joita toistetaan vain juhlapuheissa.

    Puolustuskyvystä huolehtiminen tulee olla satavuotiaan Suomen valtion tärkein velvollisuus sen omia kansalaisiaan kohtaan.

    Onneksemme Suomi oli yksi niistä harvoista Euroopan maista, joka ei kylmän sodan päättyessä luopunut kokonaismaanpuolustuksen periaatteista, alueellisesta puolustuksesta ja sen edellyttämästä yleisestä asevelvollisuudesta. Silloin meitä pidettiin vanhanaikaisina kun emme seuranneet muiden esimerkkiä. Mutta nyt Euroopan turvallisuustilanteen muututtua huonommaksi, voimme todeta, että olemme toimineet viisaasti. Puolustusjärjestelmämme on kustannustehokas, mutta puolustukseen tarvittava materiaali on meille yhtä kallista kuin muillekin.

    Ilmavoimien uusien hävittäjien hankinta sekä Merivoimien taistelualushanke Laivue 2020 ovat suuria hankintoja kansantaloudellisesti. Hankinnat ovat aiheuttaneet paljon julkista keskustelua ja varmaan keskustelu jatkuu vielä pitkään. Puolustuskyvyn säilyttämisen kannalta hankinnat ovat kuitenkin välttämättömiä. Hankintojen yhteissumma on suuri ja näin ollen varsinainen hankintapäätös on myös suuri. Ilmavoimien Hornetien seuraajan hankinnasta tehdään päätös 2020- luvun alussa, mutta jo nyt tiedetään, että hankinnan loppusumma tulee olemaan miljardeja euroja. Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaaminen ei ole mahdollista nykyisen puolustusbudjettitason puitteissa joten eduskunta tulee päättämään rahoituksesta oman budjettivaltansa nojalla.

    Merivoimien Laivue 2020 hankinnat ovat edenneet jo astetta pidemmälle.  Puolustusministeri Jussi Niinistö valtuutti huhtikuun alussa Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen solmimaan alusten suunnittelusopimuksen Rauma Marine Constructionsin kanssa. Sopimuksen arvo on 7,5 miljoonaa euroa. Alusten varsinainen rakentamissopimus on tarkoitus solmia ensivuoden kuluessa ja hankkeen kokonaiskustannukset tulevat olemaan 1,2 miljardia euroa. Erityisen hienoa asiassa on se, että alusten rakentaminen on tulossa, ainakin näillä näkymin, tänne Lounais-Suomeen. On myös mahdollista, että ilmavoimien uudet hävittäjät kootaan Suomessa, ainakin osittain. Puolustusmateriaalin rakentamisen omavaraisuus on merkittävä tekijä kun pohdimme kriisiaikojen huoltovarmuutta.

    Kuten hetki sitten totesin; puolustuskyvyn säilyttämisen kannalta hankinnat ovat välttämättömiä, koska hankinnoista luopuminen olisi monin tavoin merkittävä signaali ulospäin. Samalla se tarkoittaisi sitä, että meidän olisi liittouduttava sellaisen kumppanin tai kumppaneiden kanssa, jotka huolehtisivat meidän ilma- ja merivalvonnasta sekä tosi paikan tullessa kumppanit vastaisivat myös näiden alueiden puolustuksesta.

    Viime kuun alussa hyväksytyssä puolustusselonteon neljännessä luvussa todetaan seuraavasti: ” Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitää edelleen mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä. Suomi vahvistaa kansallista puolustusta ja tiivistää kansainvälistä puolustusyhteistyötä. Osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön on Suomen etujen mukaista. Yhteistyö on entistä tärkeämpää kansallisen puolustuskyvyn ylläpitämisen, kehittämisen ja käyttämisen kannalta. Toimintaympäristön vaatimukset edellyttävät puolustukselta nopeasti käyttöön saatavaa tehokasta sotilaallista suorituskykyä, joka osaltaan vahvistaa vakautta Itämeren alueella.”

    Selonteossa tuotiin nyt ensimmäistä kertaa esille myös vapaaehtoisen maanpuolustuksen rooli. Siitä kirjoitetaan seuraavasti: ” Toimintaympäristön muutos korostaa yhteiskunnan kriisinsietokykyä, jossa maanpuolustustahdolla on keskeinen merkitys. Maanpuolustus on koko kansan asia, ja suomalaisten korkea maanpuolustustahto on puolustuskyvyn perusta. Sen ylläpidosta vastaavat osaltaan vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekevät järjestöt.

    Maanpuolustustahtoa ylläpidetään asevelvollisten laadukkaalla koulutuksella ja tukemalla vapaaehtoista maanpuolustustyötä. Maanpuolustuskoulutusyhdistystä kehitetään puolustusvoimien strategisena kumppanina pohjoismaisten toimintaperiaatteiden mukaisesti. Tavoitteena on vahvistaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen asemaa paikallispuolustuksessa sekä virka-aputehtävissä. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytykset varmistetaan.”

    Hiljattain tehtyjen selontekojen valossa näyttäisi maamme kokonaisturvallisuuden olevan turvattu, kunhan vaan päättäjillä on mahdollisuus toteuttaa tehtyjä linjauksia. Suomi on hyvä maa elää ja asua, pahoissa aikeissa tänne on paha tulla. Toivottavasti meidän sukupolvemme voi jättää tuleville sukupolville Suomen, jossa on hyvä asua ja elää.

KOTIUTTAMISTILAISUUS

  • Rannikkolaivaston kotiuttamiskahvitilaisuus pidettiin 14.6.2017. Autojoukkojen Turun kilta ry palkitsi esimiesten esityksestä kahdeksannesta huoltolaivueesta  Kersantti Robin Lithénin kuljettajaristillä, kunniakirjalla sekä Häkäpöntöstä Turboon kirjalla.Kiltaa edusti Antti Ahola.